Liikkuva koulu päivittäisen liikunnan lisääjänä

Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulu-päivää omalla tavallaan.

Koulut saavat tukea alueellisilta ja valtakunnallisilta verkostoilta, joihin kuuluu useita erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita toimijoita.

Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työ-rauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen. Liikkuvan koulun rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärki-hankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. (Liikkuva koulu 2017.)

Jo 70% Suomen kouluista on mukana Liikkuvassa koulussa (Liikkuva koulu 2017). Hyvä hyvä! Olemmeko pian tilanteessa, jossa prosentit ovat täydet sata? Tarvitaanko silloin vielä erikseen “Liikkuvaa koulua” vai onko se jo niin osa luonnollista jokapäiväistä arkea, että ko. ohjelma on tarpeeton?

Itse en usko paluuta entisaikaan ja siihen, että koulumatkat hiihdettiin mennen tullen ja aina vastatessa opettajan kysymykseen noustiin seisomaan. Samalla jaan myös huolen siitä, että ilmassa on havaittavissa hanke- ja ohjelma-ähkyä; näihin liittyvää rahoituksen anomis- ja raportointivelvollisuuksia ja muita “paperitöitä” on ihan riittämin. Jäävätkö koulut pois liikkuvasta koulusta näiden sivujuonteiden vuoksi, valuuko kaikki hyvä sitä kautta hukkaan?

Useissa kouluissa liikkuva koulu -työtä tehdään oman työn ohella ja on näinollen ymmärrettävää, ettei asiasta innostuta lisätyön pelossa. Joissain kunnissa on palkattu henkilö liikkuvaan kouluun ja uskon, että tällöin kynnys kehittää ja juurruttaa toiminta käytännön arkeen on helpompaa. Tämän havainnon tein myös katsoessani muutaman tutun kunnan kohdalta, kuinka liikkuvaa koulua toteutetaan. Kunnassa, jossa on palkattuna koordinaattori tähän työhön, toiminnan kuvaus on hyvin yksityiskohtainen ja konkreettinen, myös itse toiminta on hyvin monipuolista. Vastaavasti kunnassa, jossa liikkuvaksi kouluksi on ilmoittauduttu kenties “hyvän asian vuoksi” , saattaa kuvaus toiminnasta olla esimerkiksi “toiminnallista oppimista”.

No, kirjauksella ja kuvaamisella ei ole pääpaino tässä ohjelmassa; käytetään aika mieluummin konkreettiseen liikunnan lisäämiseen, kuin siihen, että kirjataan sitä hienosti. Otetaan aika mieluummin kirjaamisesta pois ja LIIKUTAAN JA LIIKUTETAAN!

Kirjoittaja: Kati Laine-Rissanen, ALK17S

Lähdeluettelo

Liikkuva koulu. (2017). Jokainen koulu on tärkeä. Viitattu 10.1.2018. https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu

#Lapset #liikkuvakoulu

  • Facebook
  • Twitter
  • YouTube
  • Instagram

Kajaanin ammattikorkeakoulu

PL 52, Ketunpolku 1 
87101 KAJAANI 
Tel. +358 8 618 991 
kajaanin.amk@kamk.fi