Maailma muuttuu niin minäkin

Maailma on muuttunut oman lapsuuteni ja nuoruuteni aikana huimasti. Elinympäristö, elintavat sekä ajankäyttö ovat muuttuneet. Vanhemmat ovat yhä kiireisempiä, älylaitteista on tullut iso osa arkielämää ja päivämme kuluvat yhä suuremmaksi osaksi sisätiloissa istumiseen. Nämä kaikki muutokset elämässä vaikuttavat myös meidän kaikkien liikunnan määrään ja laatuun. Liikunnan muutokset vaikuttavat kuitenkin voimakkaimmin kasvaviin lapsiin, jotka tarvitsevat liikuntaa kehittyäkseen ja oppiakseen. Liikunta on lapsille synnynnäinen tarve.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka jo nimensä mukaisesti korostavat kolmea asiaa: iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Suositukset perustuvat viime vuonna startanneeseen ilo kasvaa liikkuen –ohjelmaan. Suosituksissa on haluttu korostaa lapsen oikeutta liikkua kuin lapsi ja täten tuoda esille aikuisten velvollisuuksia tukea lapsen kasvua liikunnan avulla. Suositukset pitävät myös siis sisällään ympäristön roolin ja ovat tarkoitettu niin vanhempien kuin muidenkin lasten kanssa työskentelevien aikuisten avuksi.

Suurin muutos suosituksissa on määrä. Nykypäivänä lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä, joka koostuu kevyestä, reippaasta sekä erittäin vauhdikkaasta aktiivisuudesta. Aktiivisuus on siis kuormittavuudeltaan monipuolista. Aikaa täytyy kuitenkin olla rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Istumiseen on kiinnitetty myös huomiota. Lapsi oppii kuitenkin parhaiten asioita toimimalla, joten pitkiä istumisaikoja täytyisi pyrkiä välttämään.

Ympäristöstä on korostettu välineitä, ulkoilmaa sekä perheen osallistumista. Lapset ovat uteliaita ja kekseliäitä kunhan heille antaa siihen mahdollisuuden. Liika turvallisuus voi rajoittaa lapsen oppimista ja kehitystä, kun lapsen ei anneta kokeilla. Vanhempi on se tekijä, joka päättää minkälaisessa ympäristössä lapsi leikkii ja liikkuu. Vanhemman tehtävänä olisi löytää mahdollisimman monipuolinen ympäristö, jossa lapsella on rajaton mahdollisuus etsiä, kokea ja kokeilla. Tällaisen ympäristön löytää helposti ulkoa. Erilaiset välineet myös monipuolistavat lapsen liikuntaa helposti. Samalla ne innostavat liikkumaan, opettavat sekä tarvittaessa myös tukevat. Älylaitteet nykyään voivat myös toimia kannustajina ja oppimisvälineinä oikein käytettynä. Ne eivät saisi kuitenkaan olla liikuntaa vähentävänä tekijänä. Osallistuminen on myös vanhemman valinta. Lapsen vuorovaikutustaidot sekä myönteinen suhde aikuiseen kehittyvät jo osallistumisen ja kannustamisen kautta.

Suositusten avulla pyritään myös lisäämään ja kehittämään yhteistyötä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyötä erilaisten yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Esimerkiksi taloyhtiöiden piha- ja aluesuunnittelussa kunta voisi tehdä yhteistyötä taloyhtiön kanssa. Pienilläkin valinnoilla voidaan vaikuttaa.

Suositusten avulla halutaan myös lisätä ohjatun ja varhaiskasvatuksen liikunnan merkitystä ja vaikutuksia. Ohjattu liikunta täytyisi olla suunniteltua ja tukea yksilöllisesti lapsen kehitystä ja oppimista.

Jokaisessa suositusten osa-alueessa täytyisi muistaa lapsen kuunteleminen. Lapsellakin on oma mielipiteensä ja toiveensa. Kuuntelemalla voi positiivisesti vaikuttaa lapsen liikuntaan.

Näiden suositusten avulla lapset pysyvät maailman kehityksen mukana. Tärkeintä kuitenkin on ilo, leikki ja yhdessä tekeminen.

Lisätietoa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista löydät alla olevasta linkistä

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM21.pdf?lang=fi

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä-varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Lönnberg Print & Promo. Helsinki

– Sara Marjakangas

  • Facebook
  • Twitter
  • YouTube
  • Instagram

Kajaanin ammattikorkeakoulu

PL 52, Ketunpolku 1 
87101 KAJAANI 
Tel. +358 8 618 991 
kajaanin.amk@kamk.fi