Vesijumppa – erinomainen liikuntamuoto kunnosta, iästä tai sairaudesta riippumatta!

Vesijumppa on hauska ja mukaansa tempaava liikuntamuoto, jossa lihakset kuormittuvat kokonaisvaltaisesti. Kyseisessä monipuolisessa liikuntalajissa yhdistyvät kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu. Vedenalaiset liikkeet ovat tehokkaita ja keholle ystävällisiä liikkeitä, jotka sopivat lähes kaikille.

Mikä tekee vesijumpasta pehmeää, mutta tehokasta?

Vesijumppaa harjoitetaan yleensä hartiansyvyisessä vedessä, mutta jumpata voi toki syvemmissäkin vesissä. Veden vastus on moninkertainen ilmaan verrattuna ja siksi se on vesiliikunnan tärkein liikuntaväline. Veden vastus pehmentää liikkeitä ja tekee harjoittelusta nivelystävällistä.

Veden ominaisuuksien ansioista syke laskee harjoittelun aikana, jolloin liikkuminen vedessä voi tuntua kevyemmältä ja helpommalta. Veden viilentäessä kehoa elimistön ei tarvitse poistaa liikunnassa syntynyttä lämpöä. Tämä johtaa siihen, että sydämen kuormitus laskee. Vedessä laskimoverenkierto helpottuu, jonka seurauksena syke myös laskee. Veden hydrostaattisen paine nopeuttaa hapenkuljetusta ja kaasujen vaihtoa. Tämän seurauksena hapen käytön tehokkuus nousee eikä sydämen tarvitse työskennellä niin tehokkaasti.

Kehon pinta-ala ja liikkeen nopeus vaikuttavat suuresti liikkeen tehokkuuteen. Esimerkiksi käsillä tehtävä sivuttaissuuntainen liike tekee suorituksesta tehokkaampaa mitä kauemmas käsiä viedään toisiaan. Siihen kun lisätään vielä nopea tempo niin liike alkaa jo tuntumaan huomattavasti. Vesijumpassa on mahdollista hyödyntää myös monenlaisia erilaisia välineitä, jotka tekevät harjoittelusta hauskaa, vaihtelevaa ja entistä tehokkaampaa. Muun muassa lötkö pötkö, lauta ja kaulin lisäävät kelluvuutta, kun taas vastusta lisääviä välineitä ovat muun muassa kuminauhat, hymynaamat sekä erilaiset käsiin/jalkoihin laitettavat painot.

Miksi vesijumppa on erinomainen harrastus kunnosta, iästä tai sairaudesta riippumatta?

Vedessä liikkuminen vähentää kuormitusta ja turvotusta, jonka vuoksi vesiliikunta mielletään lempeäksi esimerkiksi iän myötä. Vesiliikunta mielletään myös turvalliseksi liikuntamuodoksi, koska vedessä ei ole pelkoa kaatumisesta tai loukkaantumisesta. Liikuttaessa sellaisessa syvyydessä, jossa jalat ylettyvät pohjaan voi uimataidotonkin jumpata pelkäämättä. Vesi auttaa peittämään katseita ja siksi se on mukava tapa harrastaa, jos haluaa olla muiden katseilta suojassa.

Nopean temmon ja suurten lihasryhmien kuormituksen vuoksi vesiliikunta hengästyttää. Se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa muistaen kuitenkin, että veden ominaisuuksien ansiosta syke laskee ja harjoittelu tuntuu kevyemmältä. Tämän vuoksi vesiharjoittelu sopii erinomaisesti ihmisille, joilla on sydän- tai hengityselimien sairauksia.

Yleinen ihmisten este liikunnalle on kipu. Vedessä ihminen painaa useita kiloja vähemmän kuin maalla. Nosteen ansioista niveliin kohdistuva paine laskee, mikä vähentää/poistaa kivun tunnetta vedessä. Siksi vesi mielletään mukavana liikuntaympäristönä henkilöille, joilla on liikerajoitteita tai -kipuja esimerkiksi polvissa, lonkissa tai olkapäissä. Nosteen vuoksi erilaiset hypytkin ovat mahdollisia sellaisille, jotka eivät kykene tekemään niitä kuivalla maalla.

Vesi rentouttaa kehoa ja se voikin olla helpotus moniin lihaskipuihin lämpimässä vedessä harjoiteltaessa. Unohtamatta psyykkistä puolta vesiliikunta voi vähentää myös stressin ja masennuksen oireita. Yhdessä tehty vesiliikunta parantaa sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdessä tekeminen tekee harjoituksista mielekkäitä sekä kannustava ilmapiiri luo harjoittelulle mukaansa tempaavan tunnelman.

Harjoittelussa on hyvä huomioida huolelliset alkulämmittelyt ja keskittyä oikeanlaiseen tekniikkaan. Ohjaajan tietäessä mahdolliset liikuntaesteet, vesiliikunnasta saadaan luotua kaikille sopiva liikuntamuoto.

Ei muuta kuin kaikki polskimaan😊

-Omu

Lähteet:

Vesitreeniohjaajan materiaali, SUH

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92090/Aloittavan%20vesijumppaohjaajan%20opas%202015.pdf?sequence=1&isAllowed=y

  • Facebook
  • Twitter
  • YouTube
  • Instagram

Kajaanin ammattikorkeakoulu

PL 52, Ketunpolku 1 
87101 KAJAANI 
Tel. +358 8 618 991 
kajaanin.amk@kamk.fi